Nokkonen on Suomen villiyrttien kuningas, sillä se on ravintosisällöltään erittäin rikas. Siinä on muun muassa runsaasti rautaa, C-vitamiinia ja kalsiumia. Nokkonen on rohdosyrttinä oiva lisäämään äidinmaidon eritystä, ehkäisemään anemiaa, lieventämään eturauhasen liikakasvua ja sillä voidaan lisätä virtsaneritystä.

Ruoanlaitossa nokkonen tulee ryöpätä tai kuivata ennen käyttöä, jotta siitä häviää keholle haitalliset poltinkarvojen myrkyt. Kuivattaminen on parempi säilöntäkeino siksi, että kuivaamalla nokkosessa pysyvät kaikki sen runsaat ravintoaineet. Kuivatetusta nokkosesta voi jauhaa yrttijauhetta, jota voi nauttia sellaisenaan tai sekoittaa smoothien tai pannukakkutaikinan joukkoon. Kuivattua tai ryöpättyä nokkosta voi käyttää myös nokkoskeittoon, munakkaaseen tai leipätaikinaan. Nokkosta voi käyttää pinaatin tapaan, sillä kasvit ovat maultaan hyvin samankaltaisia.

Nokkonen sisältää luontaisesti keholle haitallista nitraattia. Tämän vuoksi on oltava tarkka koska, mistä ja minkälaisia nokkosia kerää. Nyrkkisääntönä on, että nokkonen tulisi kerätä aurinkoiselta kasvupaikalta, ja sen tulisi olla maksimissaan 15 cm pitkä. Nokkosta ei saa kerätä esimerkiksi kompostien tai muiden lannoitettujen paikkojen läheisyydestä, sillä näissä paikoissa nokkosen nitraattipitoisuus kasvaa suureksi. Nitraattipitoisuuden ja korkean K-vitamiinipitoisuuden vuoksi nokkostaa ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille eikä suurissa määrin verenohennuslääkkeitä käyttäville.