Kotona tehty olut on hyvää, halpaa ja sitä on kohtuullisen helppo tehdä. Oluen keittely,  uusien reseptien etsiminen ja niiden omaan makuun nikkaroiminen on näiden lisäksi erittäin rentouttavaa puuhaa.

Hurahdin oluen maailmaan –ironisesti kyllä– raskaana ollessani. Sain 30-vuotislahjaksi perheeltäni olutkitin ja siitä kaikki alkoi. Huomioitakoot, että en tuolloin tietenkään juonut keitoksiani itse, vaan maltoin odotella lopputuloksen maistelua siihen, kunnes olutta oli sopivaa särpiä.

Oluen valmistamiseen tarvitset oikeastaan vain muutamaa raaka-ainetta: maltaita, humalaa, vettä ja hiivaa. Simppeliä, eikö? Usein yksinkertaisten raaka-aineiden jalostaminen arvokkaaseen muotoon kuitenkin korostaa tekniikan ja taidon merkitystä. Oluessa on kuitenkin helpottavaa se, että me suomalaiset olemme tottuneet jo vuosikymmenien ajan  juomaan melkoisen vaatimattoman makuista olutta, joten lähes mikä hyvänsä kotona keitelty liemi rökittää päivittäistavarakauppojen kestomenekit. Huojentavaa on tietenkin se, että nykyään kauppojen hyllyiltä(kin) saa jo erittäin hyviä vaihtoehtoja perinteisille karhuille ja alekokeille.

Ennen kuin aloitat

Ole tarkka puhtauden kanssa. Pese huolella kaikki välineet ja pinnat, joilla aiot olutta valmistaa. On kurjaa, jos pitkä oluen valmistusprosessi menee hukkaan muutaman hassun pöpön vuoksi. Osta hyvää desinfiointiainetta. Sellaista saa esimerkiksi Laposta.

Aloita simppelisti. Hanki aluksi vain muutamaa perusmallasta ja -humalaa. Maltaista pale alesta ja pilsneristä on hyvä lähteä liikkeelle. Niiden lisäksi voit hankkia pieniä määriä esimerkiksi vehnämallasta ja karamellimallasta. Karamellimaltaalla saat olueeseesi hieman täyteläisyyttä ja väriä. Vehnämallasta voit käyttää oluen headin, eli vaahdon parantamiseen.

Makumaailmaltaan tuttuja ja hyvän maun tuovia humalia ovat esimerkiksi Amarillo ja Chinook. Niitä käyttämällä pääset jo hyvään alkuun maukkaan pale alen valmistuksessa.

Kokeile ensin perusreseptillä

Aloita kokeilusi pienellä erällä. Näin pääset jyvälle, mitä oluen valmistaminen on ja saat ehkä suuntaviivoja, millaista olutta haluaisit valmistaa (tai millaista et missään tapauksessa halua valmistaa). Tässä kohtaa perusmaltaiden ja -humalien käyttö korostuu: ymmärrät minkälaisen makumaailman ne itsessään olueeseen tuovat ja sen jälkeen voit alkaa rukkaamaan oluita tummempiin tai vaaleampiin, humalaisempiin tai kevyempiin.

Myös erilaiset hiivat näyttelevät suurta roolia oluen valmistuksessa. Alkuun hyvä nyrkkisääntö niihin on vain se, että eri hiivalajikkeet käyttäytyvät eri tavoin eri lämpötiloissa.  Tämän takia kannattaa noudattaa hiivapussissa ilmoitettua käymislämpötilaa. Jos olut käy liian kuumassa, oluesta tulee pahaa, jos se käy liian kylmässä, noh, se ei käy.

Aloita niillä välineillä, joita sinulta jo löytyy

Ensierien keittely kannattaa aloittaa hyvin yksinkertaisilla välineillä. Sinun ei tarvitse välttämättä hankkia juuri mitään uutta, jos omistasi tai mummosi kaapeista löytyy suuri käymisastia, vesilukko, iso kattila, ominaispainomittari, kapea mitta-astia ja lämpömittari. Itse olin onnekas ja sain kaikki oluen panemiseen tarvittavat hilavitkuttimet lahjaksi perheeltäni. Yksi parhaista asioista, joka paketissa oli,  oli kattila, jossa on hana. Se on mahtavan näppärä vierteen valuttamisessa ja pullottamisessa (niistä myöhemmin lisää). Eli jos jotain vinkkaisin hankkimaan, se on hanallinen kattila.

Perus Pale

Valmista olutta noin 10 litraa

Maltaat

• 2500 g pale -maltaita
• 100 g karamellimaltaita

Humalat

• 10 g Amarilloa keittoaika 60 minuuttia
• 10 g Chinook keittoaika 15 minuuttia
• 30 g Amarilloa keittoaika 0 minuuttia

Hiiva

• Safale Us-05 (perushiiva)

Aloita näin:

Kun olet desinfioinut kaikki käyttöön tarvittavat välineet ja pinnat, punnitse maltaat. Voit hankkia joko valmiiksi rouhittuja maltaita (jos sinulla ei ole mallasmyllyä) tai jauhaa ne itse. Itse pidän rouhintavaiheesta paljon, sillä siinä saa tuntuman kotirouheisen tekoon, mutta ensierää varten valmiiksi jauhetut maltaat käyvät vallan mainiosti.

Lämmitä 15-16 litraa vettä noin 72 asteiseksi. Mäskin, eli mallaspuuron lämpötilan tulisi olla noin 67 astetta. Lämpötila laskee, kun laitat veden joukkoon maltaat. Minulla on käytössä pussimäskäyssysteemi. Laitan rouhitut maltaat suureen pussiin, jossa asetan maltaat kattilaan. Systeemi on mielestäni toimiva, sillä näin voin pitää kattilan liedellä ja pitää lieden lämpötilaa matalalla (tavallinen liesi ykkösellä) koko tunnin kestävän mäskäyksen ajan. Käyn sekoittamassa puuroa aina aika ajoin, jotta mäskin lämpötila pysyisi tasaisena. Sekoittamalla pääsee eroon myös mahdollisista mallaspaakuista.

Jotkut käyttävät mäskäyksessä kylmälaukkusysteemiä. He kaatavat maltaat kylmälaukkuun ja sinne lämpimän veden. Kylmälaukussa (huom, ei styroksi!) lämpötila pysyy tasaisena lähes koko mäskäyksen ajan. Jos lämpötila laskee liikaa, voit lisätä mäskin joukkoon vähän lämmintä vettä.

Vierteen huuhtelu (sparge)

Kun tunti on vierähtänyt, asetan kattilan hanan alle astian, johon kerään hieman vierrettä, eli maltaan ja veden muodostamaa sokerista nestettä. Kaadan nesteen takaisin maltaiden päälle ja teen saman uudestaan. Jatkan tätä noin parinkymmenen minuutin ajan. Lisään mäskin päälle vierteen lisäksi vielä muutaman litran noin 70-asteista vettä. Näin saan irroteltua maltaista sokerit irti. Tämä tekniikka ei ole täysin pro-tekijöiden mukainen, mutta olen huomannut sen olevan tarpeeksi nopea systeemi omalle malttamattomalle luonteellen. Tällä tekniikalla mäskistä saa liotettua ihan tarpeeksi sokereita oluen tekoon.

Kiireisenä olen joskus myös jättänyt vierteen huuhtelun kokonaan pois, eli olen nostanut mäskipussin mäskeineen vierteestä pois ja puristanut enimmät vierteet mäskistä kattilaan. Sen jälkeen olen laittanut mäskipussin toiseen astiaan, kaatanut päälle vähän vettä ja antanut mäskin liota hetken. Sitten olen kaatanut loputkin nesteet keittokattilaan.

Jos sinulla ei ole hanallista kattilaa tai mäskipussia käytössäsi, voit siivilöidä maltaat vierteestä toiseen astiaan ja kaataa mäskin päälle muutaman litran lämmintä vettä. Sen jälkeen voit siivilöidä mäskin uudestaan ja lisätä saamasi vierteen muun vierteen joukkoon.

Kun sinulla on noin 12-13 litraa vierrettä keittokattilassasi, laita se liedelle ja kuumenna kiehuvaksi. Tähän menee aikaa 30 minuutista tuntiin. Sillä välin voit mitata humalat.

Vierteen keittäminen

Kun olut alkaa kiehua, voit kuoria sen päältä pahimmat epäpuhtaudet pois kauhalla. Lisää vierteeseen nyt ensimmäinen humalaerä. Tämä on katkerohumalointi, eli se määrittää, kuinka humalaista tai ipaista oluestasi tulee. Tämä on perusolut, eli humalaisuuden tulisi olla maltaiden kanssa hyvässä tasapainossa.

45 minuutin jälkeen lisää toinen humalaerä. Tämä on makuhumalointi. Viimeisin, eli aivan keittovaiheen lopussa lisättävä humala on oluen aromihumala.

Jäähdytys

Vierteen keittämisen jälkeen on aika jäähdyttää vierre noin 20-asteiseksi. Voit tehdä tämän vierteenjäähdyttimellä tai nostamalla (ei-hanallisen) keittoastian kylmään veteen tai talvella lumihankeen. Olut pitäisi saada jäähdytettyä nopeasti, sillä sen lämpötilan laskiessa se on oiva kasvualusta erilaisille bakteereille. Jäähdyttäessäsi vierrettä ole siis erittäin tarkka puhtauden kanssa!

Kun vierre on jäähtynyt, kaada se tiheän siivilän tai tyhjennetyn mäskipussin läpi käymisastiaan. Siivilöimällä saat vierteestä kaikki humalarippeet ja/tai maltaat pois.

Ota puhtaalla kauhalla oluesta noni 1 desilitra testivierrettä sen ominaispainon mittaamiseksi. Oluen alku- ja loppuominaispaino kertovat oluen alkoholipitoisuuden, eli kuinka paljon oluen sokereista on käynyt alkoholiksi. Laita testierä koeputkeen ja laita ominaispainomittari kellumaan siihen. Kirjaa luku ylös.

Käyminen

Kaada vierteen päälle hiiva ja sulje kansi. Aseta kanteen vesilukko, johon olet laittanut desinfioitua vettä tai kirkasta alkoholia. Ja nyt tärkein! Kun olet sulkenut käymistynnyrin kannen, taputa kantta ja sano näin: ”Älä tule paha olut, tule hyvä olut”. Loitsumisten jälkeen voit siirtää oluesi käymään tasaiseen lämpötilaan, joka on sama kuin hiivapaketissa ilmoitettu käymislämpötila (Safale us-05:ssä se on 15–24 astetta). Oluen on hyvä antaa käydä kaksi viikkoa käymisastiassa.

Oluen alkoholipitoisuus

Kahden viikon jälkeen ota vierteestä jälleen kauhalla näyte ja mittaa sen ominaispaino. Nyt saat selville, mikä on oluen alkoholipitoisuus.

Laskutoimitus sille käy näin: (ominaispaino alussa (OG) – ominaispaino lopussa (FG))*131= oluen alkoholipitoisuus.

Tämän oluen ominaispaino on alussa luokkaa 1,05 ja lopussa 1,01. Laskutoimitus käy siis näin:

(1,05–1,01)*131= 5,24%

Pullotus

Kun prosenttiluku on selvillä, olet valmis pullottamaan oluen. Siihen tarvitset puhtaita (lasi)pulloja noin 30 (riippuen niiden koosta). Desinfioi jokainen pullo ja niiden korkit huolellisesti ennen pullotusta.

Mittaa puhtaaseen kattilaan 5 grammaa sokeria ja 5 grammaa vettä jokaista olutlitraa kohden. Huom. Luultavasti huomaat jo käymisastiasi pohjalla paksun sakan. Se on hiivaa, ja sitä kaikkea et välttämättä halua oluesi joukkoon. Siksi kannattaa miinustaa noin litran verran käymisastian kyljessä näkyvästä olutmäärästä pois.

Jos sinulla on 10 litraa valmista olutta, tarvitset siis 50 grammaa vettä ja 50 grammaa sokeria. Kiehauta vesi ja sokeri ja anna jäähtyä. Kaada sillä välin olut käymisastiasta astiaan, jossa sinulla on lappo tai hana. Tässä kohtaa hanallinen kattila on hyödyllinen. Muistithan desinfioida kaikki astiat?!

Kaada sokeriliuos oluen joukkoon ja sekoita hieman. Laita kansi astian päälle ja aloita pullotus. Sulje pullojen korkit ja pyyhi yliläikkynyt olut niiden kyljistä pois (koska et halua, että koko kämppäsi haisee pian vanhalta puliukolta tai -akalta). Laita pullot samaan tilaan, missä käytit olutta käymisastiassa.

Nyt alkaa vaikein vaihe: tasapainoisen ja sopivasti hiilihapotetun oluen saamiseksi sinun on odotettava vähintään kaksi viikkoa. Kolmen viikon odotuksella olut on takuuvarmasti erittäin hyvää.

Kylmennä, kaada lasiin, huokaise syvään ja ota ensihörppy. Olet nyt oluen panija!

KIPPIS!

Voit katsoa seuraavan olutohjeen, Pasific Pale Alen täältä.