Pääsin viime vuoden lopulla matkustamaan Intiaan, Mumbaihin viettämään ystävieni hääjuhlaa. Olin kaikin puolin onnekas reissun suhteen: Se ajoittui aikaan juuri ennen koronaa, joten tauti ei vielä varjostanut kenenkään arkea saati lomailua. Lisäksi ihana mieheni venytti hermojaan kahden pienen lapsen kanssa kotona, kun olin itse lomailemassa. Lapsemme ovat vielä niin pienokaisia, että heitä ei olisi reissulle vatsatautiriskin vuoksi voinut ottaa. Ajattelin häiden kuitenkin olevan niin once-in-a-lifetime -kokemus, että sitä ei voinut sivuuttaa. Ja hyvä niin.
Sain matkalle reissukumppaneiksi vieläpä vanhat lukion luokkakaverit, joita pääsee enää harvoin näkemään oikein ajan kanssa. Nyt pääsimme yhdessä tutustumaan intialaiseen kulttuuriin aivan läheltä, kun saimme yöpyä sulhasen ystävien kotona koko matkamme ajan. Matka oli siis kaikin puolin aivan mieletön!

Niin, ja ne intialaiset häät?! Huh, ne olivat aivan oma lukunsa! Kerrottakoon, että erilaisia seremonioita, joiden väleihin kuului mieletön määrä aivan mieletöntä ruokaa, oli paljon. Ylhäällä olevat kuvat ovat temppelistä, jossa hääparit käyvät puhdistautumassa kurkumaseremoniassa. Kurkuma on intialaisille pyhä mauste sen puhdistavan vaikutuksen ja keltaisen värinsä vuoksi.

Noin viikon mittaisella reissulla aivot menivät kulttuurin, värien, makujen, hajujen ja ihmismäärän kanssa aivan solmuun. Jollain tapaa kuitenkin aloin ymmärtää hyvin niitä ihmisiä, jotka lähtevät ”etsimään itseään” Intiasta. Ehkä siinä paikassa todellakin on jotain, jonka avulla oman sisimpänsä kohtaaminen on helppoa.

Ainakin hengellisyys on tehty Intiassa helpoksi, sillä esimerkiksi niissä moninaisissa seremonioissa, joihin saimme osallistua, oli todella leppoisa tunnelma: Niihin sai tulla ja mennä kun halusi (kesken erään seremonian sulhanen myös vastasi puhelimeen ja se oli ihan okei). Tärkeintä oli, että rientoihin otti osaa ja tietenkin se, että aina kun saapui paikalle, söi hyvin ja toivottavasti vieläpä moneen kertaan (siitä kaikki sukulaiset pitivät aina huolen).

Mutta nyt, itse ruoka-asiaan!

Kuten sanottu, ruoka Intiassa on mieletöntä. Omat kotikeittiökokeiluni ovat vain pieni tuulahdus siitä makuräjähdyksestä, jota aidossa intialaisessa keittiössä voi parhaimmillaan saada. Tämä vähähiilihydraattinen butter-tofu on siitä yksi yritelmä. Halusin tehdä ruuan, jossa on makoisia Intian makuja ja joka on hiilihydraatittomuudestaan huolimatta tarpeeksi täyttävä niin vatsalle kuin makunystyröillekin.

Reseptivariaatioita ja huomioita: Tästä ruoasta puuttuu riisi, ja sen vuoksi en halunnut tehdä kastikkeesta liian juoksevaa. Kiinteä kastike pysyy makuineen helposti vähähiilarisen naanleivän sisällä ja paketti on näin helppo syödä.
Jos syöt kastikkeen riisin kanssa, suosittelen, että lisäät marinadin jugurtin määrää ja sitä myöden tietysti myös mausteita. Näin saat riisin kanssa kokonaisuudesta tarpeeksi kastikemaisen. Voit halutessasi lorauttaa kastikkeen joukkoon paistovaiheessa myös vähän kaura-, soija- tai kookoskermaa.

Voit tarjoilla tämän ruuan myös tavallisen naanleivän kanssa. Reseptini siihen videoineen löytyy täältä. Saman postauksen yhteydessä on resepti myös lempeiden intialaisten kanankoipien ohjeeseen. Nämä kaikki ruuat valmistin perheemme yhteiselle intialaiselle aterialle. Lempeät kanat ja perinteinen naanleipä maistuivat perheen pienimmille (ja yhdelle vähän isommalle), mausteisemmat ja vegaaniset ruuat taas minulle 🙂

Lisämakua tähän kokonaisuuteen tuo raikas porkkanaraita, jonka ohje löytyy tämän postauksen lopusta. Suosittelen, että teet raidan, sillä se antaa ihanan raikkaan piristyksen lämpimän naanin ja mausteisen kastikkeen kylkeen. Jos pidät erittäin tulisesta ruuasta, lisää marinadin joukkoon vielä chiliä makusi mukaan. Omassa tandoorimausteseoksessani on sopivasti jytyä omaan makuuni, joten en siksi lisännyt kastikkeen tulisuutta chilillä.

Jouduin käyttämään naanleivän tekoon hieman maissijauhoja. Jos olet tiukalla ketogeenisellä tai vähähiilarisella dieetillä, maissijauhot voi korvata esimerkiksi mantelijauhoilla. Itse halusin tehdä tästä leivästä hieman normaalia keto- tortillalättystä pehmeämmän, eli naanleipämäisen ja siksi laitoin joukkoon vähän maissijauhoja. Ne tuovat taikinaan myös hieman makeutta.

Intialainen Butter-tofu (kahdelle):

• 200 g savutofua

Marinadiin:

• 4 rkl maustamatonta (vegaanista) jugurttia
• 2 rkl (oliivi)öljyä
• 1 valkosipulin kynsi
• 2 tl tandoorimaustetta (merkki: TRS)
• 1 tl juustokuminaa
• 1 tl jauhettua korianteria
• 0,5 tl kardemummaa
• 1 rkl sitruuna- tai limemehua
• 0,5–1 tl suolaa
• mustapippuria

Lisäksi:

• 1 sipuli
• kourallinen cashewpähkinöitä
• (oliivi)öljyä paistamiseen

Kuori ja murskaa valkosipulin kynsi. Sekoita se ja kaikki muut marinadin ainekset keskenään kulhossa tai rasiassa. Siivuta tofu ja lisää se marinadin joukkoon. Peittele. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai yön yli.

Leikkaa sipuli siivuiksi tai kuutioiksi. Kuumenna oliiviöljy pannulla. Sivele suurin osa marinadista tofun pinnalta pois ja laita tofut ja sipulit paistumaan pannulle. Paista kunnes tofu ja sipuli ovat saaneet ruskean pinnan. Lisää sitten joukkoon marinadi ja cashewpähkinät ja paista vielä muutama minuutti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

Vähähiilihydraattinen naanleipä:

• 1 dl maustamatonta (vegaanista) jugurttia
• 0,5 dl vettä
• 1 rkl psylliumia
• 0,5 dl maissijauhoja
• 1 dl mantelijauhoja
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 tl suolaa
• 0,5 tl leivinjauhetta
• 1 tl etikkaa

Sekoita ainekset keskenään leivinjauhetta ja etikkaa lukuunottamatta. Anna turvota ja tekeytyä huoneenlämmössä vähintään tunti. Taikinan pitäisi olla kimmoisa ja vain hieman tahmea pinnasta. Lisää taikinan joukkoon leivinjauhe ja etikka ja sekoita hyvin.

Kauli taikina suoraan leivinpaperin päällä käyttämällä elmukelmurullaa (siis kelmuineen päivineen) pulikkana. Näin taikina ei tartu puiseen kaulimeen. Kun olet valmis, voit vain repäistä pienen taikinaan osuneen osan kelmurullasta pois.

Paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes naan-leipäsi on ruskea, mutta edelleen pehmoinen. Jos leipää paistaa liikaa, se voi kovettua, eikä se ole naanleivän tapaan pehmoinen.

Porkkanaraita:

• 2 porkkanaa
• 1 dl maustamatonta (vegaanista) jugurttia
• suolaa
• 1 rkl kuivattua tai pieni kourallinen tuoretta minttua
• ripaus valkosipulijauhetta tai 0,5 valkosipulin kynttä
• 1 rkl sitruunamehua

Raasta porkkanat (ja valkosipulin kynsi) kulhoon. Jos käytät kuivattua minttua: kiehauta pieni määrä vettä ja lisää sen joukkoon kuivattu minttu. Näin saat kuivatun mausteen maun avautumaan, eikä kuiva minttu ole.. noh, kuivaa raidan joukossa. Lisää minttu ja muut aineet porkkanaraasteen joukkoon ja sekoita hyvin.

Tarjoile butter-tofu ja porkkanaraita naanleivän päällä. Voit tehdä naanleivästä täytteineen halutessasi rullan ja syödä sen kuin tortillan.

Makoisia tuulahduksia Intiasta! Namaste!