Lakka

Lakan kukinta-aika on kesäkuu ja paras poiminta-aika yleensä heinä-elokuussa. Yleisimmin lakka kaskvaa soilla, nevoilla ja rämeillä. Se on myös yksi pohjoisimmiksi levittäytyneistä kukkakasveista ja se kertää jopa – 40 asteen pakkasen. Lakka on erittäin herkkä kasvi reagoimaan sen kukinta-ajan sääoloihin. Yksi hallayö voi pilata koko lakkasadon, kun taas sateet ja myrskyt voivat repiä herkät kukan…

Punajuuri

Punajuuri tai tarkemmin punajuurikas on etenkin joulun ajan vihannes. Punaisen värinsä ansiosta se antaa ruokiin kauniin syvän punaisen värin, joka toimii myös piristysruiskeena harmaan ja pimenevän talven keskellä. Valitettavasti punajuuren väri on hanakka tarttumaan myös sen kuorijan sormiin ja siksi punajuurta käsiteltäessä onkin suositeltavaa käyttää suojahanskoja. Punajuuri kannattaa myös keittää kuorineen, jotta se ei menetä…

Mallas

Mallas on idätettyä viljaa, josta on poistettu idut ja sen jälkeen jyvät on kuivattu. Tavallisimmin mallasta valmistetaan ohrasta, rukiista ja vehnästä. Mallastuksessa jyvien sokeripitoisuus kasvaa ja siihen tiivistyy runsas maku. Suomessa ruismaltaasta valmistetaan esimerkiksi mämmiä, kotikaljaa ja sitä käytetään leivän leivontaan. Esimerkiksi Laihian mallas valmistaa mallassiirappia, mämmijauhoja ja kaljamaltaita, joita voi käyttää hyvin leivän leivonnassa….

Vuohenputki

Vuohenputken maku muistuttaa porkkaanaa. Tuore vuohenputki kelpaa sellaisenaan esimerkiksi salaattien joukkoon, mutta siitä saa myös maukkaan peston, kun sen joukkoon lisää pestokastikkeen aineksia. Lisäksi vuohenputkea voidaan käyttää pinaatin ja kaalin tapaan valmistettuna esimerkiksi keittojen tai ipirakoiden joukossa. Kuivattua vuohenputkea voidaan käyttää mausteena ympäri vuoden. Vuohenputken lehdet sisältävät rautaa ja C-vitamiinia. Vuohenputkea on helppo kerätä, sillä…

Nokkonen

Nokkonen on Suomen villiyrttien kuningas, sillä se on ravintosisällöltään erittäin rikas. Siinä on muun muassa runsaasti rautaa, C-vitamiinia ja kalsiumia. Nokkonen on rohdosyrttinä oiva lisäämään äidinmaidon eritystä, ehkäisemään anemiaa, lieventämään eturauhasen liikakasvua ja sillä voidaan lisätä virtsaneritystä. Ruoanlaitossa nokkonen tulee ryöpätä tai kuivata ennen käyttöä, jotta siitä häviää keholle haitalliset poltinkarvojen myrkyt. Kuivattaminen on parempi…

Voikukka

Voikukkaa voi käyttää monin tavoin ruoanlaittoon, ja sen voi käyttää lähes kokonaan; sen kukinnat, nuput, lehdet ja juuret kelpaavat ravinnoksi. Voikukanlehtiä voi lisätä sellaisenaan tai keitettynä tai paistettuna esimerkiksi salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Maultaan hieman kitkerät voikukanlehdet muistuttavat rucolaa. Siksi se soveltuu hyvin myös esimerkiksi pizzan tai pastan päälle. Kitkeryyttä voi vähentää keittämällä tai lisäämällä…

Omena

Suomalaisen omenan satokaudet ovat kesällä, talvella ja syksyllä. Satokausi riippuu siitä, onko omena lajikkeeltaan kesä-, syys-, vai talvilajike. Herkkuomenat syödään sellaisenaan, kun taas talousomenat käytetään säilöntään. Omenan kirpeydestä tunnistaa, onko se herkkuomena vai talousomena. Talousomenoista voi tehdä esimerkiksi hilloa tai mehua. Talviomenalajikkeiden talouslajikkeet säilötään sellaisenaan kylmään, jossa ne kypsyvät ajan myötä maukkaimmiksi. Pohjoisin ammattiviljelyn maa…